Uutiset

RSS

Valtuusto otti kantaa palkkojen ja palkkioiden kohtuullisuuteen

Kaupunginvaltuusto käsitteli tänään luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia. Johtamisjärjestelmän muutokseen liittyen tulee joitakin uusia tehtäviä ja joidenkin tehtävien luonne muuttuu. Julkisuudessa on ollut esillä, miten tulevan pormestarin palkka merkittävästi putoaa, kun luopuu aiemmasta tehtävästään. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että 14.000 ja 10.000 euron kuukausipalkat ovat kohtuuttomia. Käytin seuraavan puheenvuoron, jossa kannatin pontta, joka olisi ohjeistanut tarkistamaan palkkoja uuden kauen alkaessa 4 vuoden kuluttua.

3

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut!

Kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden tehtävä on palvella kaupunkilaisia. Kaupungin korkeimmista luottamustehtävistä tulee saada kohtuullisen korkea palkkio, mutta ei kohtuuttoman korkeata palkkiota. Mielestäni pormestarien palkat ovat kohtuuttoman korkeita, vaikka tunnustan, että tulevan pormestarin palkka merkittävästi laskee, kun hän ottaa tämän tehtävän vastaan ja luopuu edellisestä tehtävästään. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että pormestarin palkka olisi matala, vaan siitä, että jossakin muualla palkat ovat vielä kohtuuttomampia.

Kannatan valtuutettu Hakasen pontta.

1397 kertaa kiitos

Sydämellinen kiitos kaikille, jotka tuitte minua näissä kuntavaaleissa! Teidän tuellanne saavutin elämäni parhaan kuntavaalituloksen 1397 ääntä. Aiempi ennätykseni kuntavaaleissa on muistaakseni vuodelta 2000, jolloin äänimääräni oli vähän alle 1200 ääntä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ponteni yritysmyönteisyydestä

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli tänään Rysäkarin liittämistä Espooseen. Taustalla on Rysäkarin Linnake Oy:n pyrkimykset kannattavan yritystoiminnan aikaansaamiseksi saarelle, mitä Helsingin kaupunki ei ole kunniakkaasti edistänyt.

En kannattanut kuntarajan siirtoa, mutta halusin Helsingin osoittavan Rysäkarin Linnake Oy:llekin yritysmyönteistä asennetta jatkossa. Ponteni hyväksyttiin valtoon kokouksessa äänin 51-3.

Alla kokouksessa käyttämäni puheenvuoro:

8
Kunnan jäsenen tekemä osaliitosesitys kuntarakennelain(1698/2009) mukaan

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Olen valtuutettu Pakarisen kanssa samaa mieltä siitä, että kaupunki ei ole toiminut asianmukaisesti Rysäkarin Linnake Oy:n asiassa. Helsingin kaupungin strategian mukaan kaupungin tulisi olla Suomen yritysmyönteisin kunta vuonna 2016.

Pitäisin kaupungin kannalta tappiona, jos asia etenee niin, että kuntarajaa joudutaan siirtämään siksi, että Helsinki ei toimi oman strategialinjauksensa mukaisesti. Mikä todistaisi Helsingin puheen yritysmyönteisyydestä pelkäksi puheeksi paremmin kuin se, että kuntarajaa täytyy siirtää yritysmyönteisyyden puutteen takia?

Minä tahdon, että Helsinki osoittaa Rysäkarin Linnake Oy:lle, että se alkaa noudattaa omaa strategiaansa. Helsinki ei voi olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki, jos Espoo on meitä yritysmyönteisempi.

Tämän tähden teen seuraavan ponsi-esityksen:

Hyväksyessään päätösesityksen Helsingin kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt muistavat kaupungin strategiaohjelman linjauksen siitä, että Helsingin olisi tullut olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Helsingin kaupunginvaltuusto katsoo, että tämän tulee näkyä siinä, miten Helsingin kaupunki suhtautuu jatkossa Rysäkarin Linnake Oy:n toiveisiin.

Valtuusto suhtautui myötämielisesti aloitteeseeni kompastuskivi -muistomerkistä natseille luovutettujen juutalaisten muistamiseksi

Tein viime kesäkuussa aloitteen, että Helsingin kaupunki kunnioittaisi Suomen toisen maailmansodan aikana natseille luovutettujen kahdeksan juutalaisen muistoa Gunter Demningin teoksen ”Stolpersteine” (kompastuskivi) -teoksen kaltaisella tavalla.

Kaupunginvaltuusto suhtautui hankkeeseen positiivisesti, mutta toimijaksi kaivataan yksityistä tahoa.

Toivottavasti tällainen taho löytyy. Otan ajatuksia vastaan.

Alla pitämäni puheenvuoro.

10

Valtuutettu Mika Ebelingin aloite natsi-Saksalle luovutettujen kahdeksan

juutalaisen muistamisesta

– 22.2.2017 Mika Ebeling, KD

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

kiitän kaupunginhallitusta saamastani vastauksesta. Ehdottamani kompastuskivi –muistomerkin erityinen vahvuus on siinä, että se tuo muistomerkin arkeen, sinne missä nämä ihmiset aikanaan elivät Helsingissä.

On tärkeää, että me arjen keskellä muistamme edes pienellä tavalla myös historiamme surullisia lukuja. Tämä saattaa nimittäin vaikuttaa tulevaisuuteen siten, että jatkossa teemme enemmän inhimillisiä päätöksiä myös paineenalaisina.

Olisin toivonut, että kaupunki itse olisi hankkeen toteuttanut, mutta hyväksyn ajatuksen, että hanke toteutetaan pääasiassa yksityisin varoin esim. kansalaiskeräyksen rahoituksella.

Yleisten töiden lautakunta totesi pitävänsä aloitetta kannatettavana

ja katsoi, että kaupungin osallistuminen aloitteessa mainittuun

kansainväliseen kunnianosoitukseen on tärkeää. Myös minä pidän tätä tärkeänä, kun hanke aikanaan lähtee toden teolla etenemään. Lue lisää

Miksi en kannata kaupunginhallituksen esitystä Guggenheimista?

Parhaillaan kaupunginvaltuustossa käydään tämän valtuustokauden oletettavasti pisimmäksi muodostuvaa keskustelua. Puhujalistalla on vielä 46 puhujaa. Alla olma puheenvuoroni.

8

Guggenheim Helsinki -taidemuseohankkeen toteuttamista koskevan

sopimuksen hyväksyminen

– 30.11.2016 Mika Ebeling, KD

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

kuten tiedätte, me kristillisdemokraatit pyrimme pitämään huolta siitä, että kaupungilla olisi varaa kaikkeen siihen, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Tämän johdosta suhtaudumme varsin pidättyvästi rahan käyttämiseen sellaiseen, mitä kaupunkilaiset eivät tarvitse. Tämän olemme äänestyskäyttäytymisellämme osoittaneet.

Uskon, että meille kaikille – riippumatta siitä, mitä mieltä olemme päätösehdotuksesta – on selvää, että Guggenheim-museo ei ole helsinkiläisen perustarve. Tämän johdosta museon rakentaminen ei ole välttämätöntä.

Seuraavaksi on tarkasteltava, onko tämä hanke kannattava Helsingille? Laskelmat osoittavat mielestäni selkeästi, että hanke ei ole Helsingille ainakaan suoranaisesti kannattava.

Kun tämä on käynyt ilmi, tulemme viimeiseen kysymykseen: Onko tämä hanke välillisesti kannattava Helsingille? On ilman muuta selvää, että tämä on vaikein kysymys. Tällaista on varsin mahdotonta laskea objektiivisesti, vaan laskelmiin vaikuttavat omat uskomuksemme tai epäilyksemme Guggenheimin pitkäaikaisesta vetovoimasta. Koska laskelmiin tarvitaan lukuja ja liikutaan hyvin epävarmalla pohjalla laskijan oma tahtotila vaikuttaa usein ratkaisevasti siihen, kummanlaista ratkaisua laskelmat tukevat.

Tällaisessa tilanteessa on syytä noudattaa ns. varovaisuus-periaatetta. Mahdollisuudet on syytä arvioida varovasti, uhat sen sijaan varsin vakavasti. Ajatelkaapa vaikka kaupunginvaltuuston päättämiä rakennushankkeita. Kuinka usein onkaan tullut reiluja menoylityksiä ja kuinka harvoin budjetti on reippaasti alitettu?

Kaikki tämä huomioon ottaen ja koska en ole vakuuttunut hankkeen kannattavuudesta katson, että esitys tulee hylätä.

(Valtuutettu Männistö oli juuri ennen puheenvuoroani tehnyt ”täysin puskista” erikoisen vastaehdotuksen käsittääkseni hämmentääkseen valtuustoa) Valtuutettu Männistö olisi matkan varrella voinut pitää huolta, että tänne valtuustoon olisi tuotu hänen nyt – ehkä epätoivoisena – tekemänsä vastaehdotuksen mukainen sopimusehdotus, jos se olisi Guggenheimille sopinut. Koska valtuutettu Männistö ei ole aiemmin toiminut ehdotuksensa mukaisesti, minusta se näyttää ns. vedätykseltä tilanteessa, jossa hänellä lienee vahva käsitys, että ehdotus on kaatumassa.

Tämä on vastaavaa toimintaa kuin Yleiskaava-peli kaupunginhallituksessa, jolloin valtuutettu Männistö oli valmis ampumaan pallon tolppaan, jotta Vihreät eivät ampuisi Keskuspuistolle voittomaalia.

Lopuksi totean, että olen istunut valtuustossa samat 20 vuotta kuin valtuutettu Pajamäki ja vahvistan hänen väitteensä.

Yleiskaava hyväksyttiin – miten käy Keskuspuiston?

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 26.-27.10 kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyä Helsingin yleiskaavaesityksen.  Ehdotus on tehty väestöesnnusteen nopean kasvun vaihtoehdon mukaisesti ja sisältää monia kipukohtia.

Käytin kaupunginvaltuuston kokouksessa seuraavan ryhmäpuheenvuoron:

5

Helsingin uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan hyväksyminen

– Ryhmäpuheenvuoro 26.10.2016 Mika Ebeling, KD

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Yleiskaavasta päätettäessä on tärkeää, että meillä on selkeä käsitys siitä, millaisen kaupungin me haluamme rakentaa. Miten rakennetaan kaupunki, jossa on hyvä asua ja tehdä työtä?

Tehokasta liikennejärjestelmää, hyvää joukkoliikennettä ja riittävää kaupunkiluontoa pidetään yleisesti hyvinä tavoitteina. Mutta mikä on se asukasmäärä, jolle kaupunkia rakennetaan ja kuinka paljon tai vähän kaupunki arvostaa sitä, mitä tänne on jo rakennettu?

Väestöennuste

Yleiskaavaehdotuksen aluevaraukset mahdollistavat väestönkasvun vähintään 860.000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Onko perusteltua valita pohjaksi nopean väestönkasvun vaihtoehto, kun Helsingissä asuvien syntyperäisten suomalaisten määrä ei vaikuta kovin paljon muuttuvan? Eikö tämä tarkoita sitä, että uudet alueet ovat vaarassa muuttua maahanmuuttajalähiöiksi? Eikö tämä puolestaan tarkoita sitä, että heidän kotoutumisensa Suomeen vaikeutuu? Olemme vaarassa luoda segregoituneita alueita, mikä johtaa vähintäänkin pitkäaikaisiin ongelmiin.

Olemassa olevan kaupunkikulttuurin tuhoaminen

Ylimitoitettu väestökasvu luo paineita sille, että menetämme paljon arvokasta. Sitä mitä meillä jo nyt on. Onko tarpeellista vaurioittaa Keskuspuistoa, luopua Malmin lentoasemasta ja Vartiosaaren luonnosta tai vaarantaa Tuomarinkartanon ratsastustallien ja vinttikoirakeskuksen toimintaa? Eikö olisi mahdollista löytää ratkaisua, jossa jopa varautuminen nopeaan väestönkasvuun olisi toteutettavissa siten, että em. kohteet voitaisiin säästää?

Käsittelyssä oleva ehdotus

Nyt käsittelyssä olevaa esitystä ei mielestämme ole toteutettu siten, että olisi parhaalla mahdollisella tavalla sovitettu yhteen tehokas joukkoliikenne, asuntorakentaminen ja Helsingin olemassa olevat vahvuudet.

Käsittely

Yleiskaavaehdotuksen käsittelyssä yksi keskeinen kysymys on Keskuspuiston kohtalo. Tänään on mielenkiintoinen ilta. Pienempien valtuustoryhmien varsin yksituumainen halu säilyttää Keskuspuisto on johtanut siihen, että pallo on syötetty isojen ryhmien eteen ja avoin maali on edessä. Tänään millä tahansa kolmesta isoimmasta puolueesta on mahdollisuus ampua voittomaali Keskuspuistolle.

Näyttää siltä, että pienempien ryhmien laaja yhteisymmärrys on ainakin Vihreille synnyttänyt painetta puolustaa Keskuspuistoa. Tässä tilanteessa kaupunginhallitus Lasse Männistön ehdotuksesta kuorrutti päätöstään vihreillä mausteilla. Jalkapallotermein vaikutelmaksi jäi se, että Kokoomus oli valmis maalin estämiseksi ampumaan pallon tolppaan, jotta Vihreät eivät Keskuspuistolle voittomaalia ampuisi.

Kun huomaa, miten budjettineuvotteluista Keskuspuiston puolustajat on pudotettu pois, siitä voi asioita ymmärtävä päätellä, miten vastentahtoisesti vihreä kuorrutus yleiskaavaan on syntynyt ja minkä verran siihen voi luottaa.

Vaihtoehto

KD:n valtuustoryhmän mielestä tulisi pyrkiä yleiskaavaan, jossa olisi mahdollisimman paljon voittajia. Me tahdomme, että Helsinki tutkii huolellisesti erityisesti Helsinki Quick Step –suunnitelman ja sen sisältämät mahdollisuudet monille tärkeiden kohteiden kuten Keskuspuiston, Malmin lentoaseman, Vartiosaaren sekä Tuomarinkartanon ratsastustallien ja vinttikoirakeskuksen pelastamiseksi.

Tämän johdosta teen seuraavan palautusehdotuksen:

Helsingin yleiskaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että varaudutaan väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaiseen väestönkasvuun. Samalla tulee huolellisesti tutkia Helsinki Quick Step –ehdotuksen toteutettavuus sekä mahdollisuudet Keskuspuiston, Malmin lentoaseman toiminnan, Vartiosaaren sekä Tuomarinkartanon ratsastustallien ja vinttikoirakeskuksen toimintamallisuuksien turvaamiseen.

Kaupunginvaltuusto päätti Kruunuvuoren silloista – mahdollisesti paras ratkaisu jätettiin tutkimatta

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti selvin numeroin Kruunuvuoren siltojen rakentamisesta. Valitettavasti mahdollisesti paras ratkaisu jätettiin kartoittamatta. Tämä olisi ollut mahdollista tehdä varsin nopeasti. Nyt siltaratkaisut maksavat esityslistan mukaan 259,2 miljoonaa euroa. Hinta on dramaattisesti noussut jo tähän mennessä, mutta se ei enemmistöä kovin paljoa häirinnyt. Palautusesitykseni kaatui äänestyksessä luvuin 59-15.

Kun palautukset olivat kaatuneet, ehdotin, että Helsinki Quick Step -suunnitelman (= HQS) mukainen ratkaisu tutkittaisiin sinä aikana, jolloin sillan rakentamista valmistellaan. Koska ensimmäisen sillan rakentaminen alkaa n. 1½-2 vuoden kuluessa, olisi ollut noin vuosi aikaa tutkia mahdollisesti selkeästi parempi HQS -suunnitelma ilman, että se olisi hidastanut sillan rakentamista, mikäli HQS-suunnitelma ei osoittautuisi nyt tehtyä päätöstä paremmaksi. Näin olisi voitu välttää se virhe, joka nyt saattaa lopullisesti syntyä. Ponsiehdotukseni kaatui äänin 18-24 (tyhjiä 41). Ponnen hyväksyminen olisi tarvinnut 43 ”jaa” -ääntä.

Palautuskeskusteluun liittyen käytin valtuustossa seuraavan puheenvuoron:

10

Kruunusillat -hankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

On hienoa, että Helsingin kaupunginvaltuusto on joukkoliikennemyönteinen. Myönteisyys on säilynyt, vaikka olemme joutuneet kokemaan joitakin pettymyksiä kuten automaattimetro-hankkeen epäonnistumisen, useamman kustannuslaskelman menemisen uusiksi, Länsimetroon liittyen onnettoman laituri-ratkaisun ja viimeksi lähes käsittämättömältä tuntuvan hankkeen viivästymisen, kun kaiken piti olla juhlallista käyttöönottoa vailla valmiina!

Kun hyvästä asiasta, kuten joukkoliikenteen edistämisestä, tulee ns. poliittisesti korrektia, siihen sisältyy kuitenkin myös vaara. Vaarana on, että tulemme leväperäiseksi emmekä enää viimeisen päälle etsi parasta saatavissa olevaa ratkaisua. Rahaa saatetaan antaa kulua tarpeettomasti, kun on kuitenkin hyvästä asiasta kysymys. Tähänastinen keskustelu valitettavasti näyttää vahvistavan tätä pelkoani.

Kaupunginvaltuusto on lyhyen ajan sisällä toistamiseen hyväksymässä ison joukkoliikenne –hankkeen, jonka hyöty-kustannussuhde on selvästi alle kannattavuusrajan.

Edellinen oli Raide-Jokeri. Sitä olin valmis kannattamaan, koska ymmärrän poikittaisen joukkoliikenteen merkityksen ja parempaa vaihtoehtoa ei ollut esitetty. Nyt tilanne on toinen.

Nostan esille joitakin näkökohtia, joista en tässä hankkeessa pidä:

  1. Hanke ei lisää merkittävästi joukkoliikennematkoja.
  2. Matka-aika Kruunuvuorenrannasta pitenee Laajasalon sisäisillä matkoilla sekä Itä-Helsinkiin.
  3. Hanke pikemmin haittaa kuin vähentää autoliikennettä keskustassa.
  4. Yhteys auttaisi itäsuunnan metron ylikuormitukseen vain muutaman vuoden ajaksi.
  5. Matkalippujen hinnat nousisivat laskennallisesti 2,8 %.
  6. Helsingin käyttötaloudelle koituu 12,8 milj. lisäkustannus vuosittain aluksi, joka vain pikkuhiljaa pienenee.
  7. 30 vuoden aikaiset tuotot kattavat vain n. 10 % kokonaiskustannuksista.

Laajasalolaisille Itäkeskus on yhtä tärkeä asioinnin suunta kuin keskusta. Raidejokeri korostaa tätä. Haluammeko luoda tarpeettomia paineita Vartiosaaren tulevaisuudelle?

Kruunusilloista ei pitäisi päättää ennen kuin yleiskaavassa on määritelty rata- ja raitioliikenteen kokonaisuus. Kruunusilloista ei pidä tehdä Yleiskaavan lähtökohtaa.

Käsittääkseni Helsinki Quick Step –suunnitelmassa esitetty lautta-ratkaisu Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisuksi voi olla merkittävästi parempi kuin nyt tehty esitys.

Helsingin kaupunki on tehnyt 19.6.2012 päivätyn selvityksen lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä. Nähdäkseni siinä kuitenkin jatkoselvitykseen valittiin väärä vaihtoehto eli bussilauttavaihtoehto, kun paras olisi kävely- ja pyöräliikenteen lautta välille Kruunuvuorenranta-Katajanokka. Tämä tuli nähdäkseni torjutuksi, koska jatkoyhteyksiä ei suunniteltu optimaalisiksi. Yhteydet rantaan ja rannasta eteenpäin pitää tietysti optimoida tutkittavassa vaihtoehdossa. Mielestäni olisi pitänyt tutkia erityisesti se vaihtoehto, jota HQS ehdottaa.

Katajanokan puoleinen lauttasatama olisi luonteva pääteasema esimerkiksi Mannerheimintien ratikoille.

Kruunuvuoren siltojen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi Finkensillasta vuonna 2018. Tähän on n. 1½ -2 vuotta aikaa, joten ehdimme vielä selvittää, onko HQS:n ratkaisu parempi.

Tämän johdosta teen seuraavan palautusesityksen:

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Kruunusillat –hankkeen uudelleen valmisteltavaksi siten, että ilman tarpeetonta viivytystä tutkitaan huolellisesti, olisiko Helsinki Quick Step –suunnitelmassa esitetyn kaltainen lauttaratkaisu nyt esitettyä parempi vaihtoehto. Asia tulee pyrkiä tuomaan uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden kuluessa.

Haluan helsinkiläisten saavan mahdollisimman hyvän ja tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän kustannustehokkaasti. Haluan myös säästää rahaa ja Helsingin luontoa. Siksi tein tämän esityksen.

Kiitos!

 

PALAUTUSKESKUSTELUN JÄLKEEN

Palautuskeskustelun jälkeen käytin seuraavan puheenvuoron liittyen ponsiehdotukseeni.

10

Kruunusillat -hankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Koska Kruunuvuoren siltojen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi Finkensillasta vuonna 2018, tähän on n. 1½ -2 vuotta aikaa ja ehdimme vielä selvittää, onko HQS:n ratkaisu parempi.

Jos me teemme nyt päätöksen silta-ratkaisusta, niin silta -prosessi pääsee etenemään aikataulun mukaan. Silloin voimme samanaikaisesti selvittää HQS:n ehdottaman ratkaisun ilman, että se hidastaa tämän sillan rakentamista.

Mikäli osoittautuu, että HQS -suunnitelma ei olisi hyvä, niin siltahankkeelle ei olisi tullut vahinkoa. Mikäli taas osoittautuisi, että HQS –suunnitelma on parempi kuin nyt tehtävä päätös, niin silloin ehtisimme hyvin ottamaan tämän huomioon.

Siksi teen seuraavan toivomusponsi-ehdotuksen:

Hyväksyessään Kruunusillat -hankkeen hankesuunnitelman kaupunginvaltuusto toivoo, että selvitetään olisiko Helsinki Quick Step –suunnitelmassa esitetyn kaltainen lauttaratkaisu hyvä. Valtuusto toivoo, että selvitys tuodaan kaupunginvaltuuston tietoon vuoden kuluessa.

Kiitos!

Malmin lentoasemaa käsiteltiin

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 8.6. aloitetta, jossa esitettin mielipidetutkimuksen tekemistä Malmin lentoasekenttäalueen tulevaisuudesta. Kannatin äänestyksessä aloitetta, vaikka en uskonutkaan sen läpimenoon.

Malmin lentoasema on pelastettavissa, mutta käsittääkseni siihen tarvitaan kaupunkilaisten tekemä kunnallinen kansanäänestysaloite.. Kaupunginvaltuuston enemmistö on ajamassa Malmin lentoasemaa alas, vaikka se tietää kaupunkilaisten enemmistön haluavan Malmin lentoaseman säilyttämistä. Siksi luulen, että tarvitaan näin järeä toimenpide, jotta valtuusto muuttaisi kantansa.

Alla puheenvuoroni:

11

Valtuutettu Heimo Laaksosen aloite mielipidetutkimuksen tekemisestä Malmin lentokenttäalueen muuttamisesta asuinkäyttöön

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Kannatan Malmin lentoaseman säilyttämistä. Kannatan myös palautusta, vaikka en uskokaan sen läpimenoon.

Tehdyt mielipidekyselyt ovat kyllä jo tähän mennessä osoittaneet, että ilmeisesti kaikkien valtuustopuolueiden kannattajien enemmistö kannattaisi kentän säilyttämistä.

Kun kaupunginvaltuuston enemmistö tämän tietäen on ajamassa Malmin lentokenttää alas, niin tämän tilanteen muuttamiseksi tarvitaan ymmärtääkseni mielipidetiedusteluehdotusta järeämpi toimintamalli.

Siksi toivon, että Malmin kentän puolustajat tekevät kansalais-aloitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Uskon, että jos esim. 10 % kaupunkilaisista allekirjoittaisi tällaisen aloitteen, niin pitäisin selvänä, että tämän valtuuston enemmistö hyväksyisi tällaisen ehdotuksen.

Pieni puheenvuoro liittyen konserniohjeeseen

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin kaupungin uutta konserniohjetta. Käytin keskustelussa seuraavan lyhyen puheen

5

Konserniohje

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut,

Ensiksi kannatan valtuutettu Männistön vastaehdotusta. Ymmärrän toisenkin kannan, mutta Männistön ehdotus vaikuttaisi selvemmältä. On syytä ymmärtää, että jos paras hakija jättää veto-oikeuden takia hakematta, olemme menettäneet parhaan henkilön, joka olisi voinut tehtävää hakea.

Toiseksi kannatan valtuutettu Hakasen vastaehdotusta. Mielestäni tytäryhteisöjen jakaminen kahteen eri ryhmään eli markkinaehtoisesti toimiviin tytäryhteisöihin ja muihin tytäryhteisöihin saattaa sisältää ainakin joissakin tapauksissa merkittävän periaatteellisen valinnan ja tällöin olisi parasta, että asiasta päättäisi kaupunginvaltuusto.