Miten Helsingin Bussiliikenne Oy:n ongelmat tulee ratkaista?

Helsingin Bussiliikenne Oy:llä menee huonosti. On mennyt jo vuosien ajan. Jatkuvat tappiot painavat. Näin on laita, vaikka kaupunginvaltuustolle vakuuteltiin aivan muuta, kun aikanaan ehdotettiin Suomen Turistiauton (STA) ja HKL-Bussiliikenteen yhdistämistä. Silloin meille esiteltiin laskelmia, joiden mukaan uusi yhtiö nousisi kannattavaksi muutamassa vuodessa.

Itse en vakuuttunut, sillä en nähnyt mitä sellaista uutta uudessa yhtiössä olisi, mikä nostaisi sen kannattavaksi. On totta, että kaupungin antama lisärahoitus parantaa lyhytaikaisesti yhtiön vakavaraisuutta, mutta ei se suuresti paranna yhtiön taloudellista tulosta. Siksi vastustin tätä Kokoomuksen ja Vihreitten johdolla päätettyä yhdistämistä kaupunginvaltuustossa.

Kun uusi yhtiö aloitti, halusin antaa sille työrauhan. Kun sitten oli kulunut se aika, jonka kuluessa yhtiön olisi pitänyt nousta voitolliseksi, mutta tulokset eivät olleet sellaisia kuin meille oli vakuutettu, oli aika nostaa asia esille. Korostin päätöksen aikaansaaneiden poliittisten ryhmien vastuuta asiasta. Huomautin siitä vaarasta, mikä on silloin, kun yhtiön hallituksen muodostaa joukko poliitikkoja. Totesin, että perheyrityksessä ei katseltaisi vuosia, kun perheen varat syödään tappiollisella liiketoiminnalla. Yhteisiä rahoja ei valitettavasti usein hoideta yhtä hyvin kuin omia tai perheen rahoja.

Nyt kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kysyy Metro-lehden 5.10. mukaan: ”- Onko oikein, että veronmaksajien rahoja on sijoitettu parin vuoden aikana 25 miljoonaa euroa tappiolliseen toimintaan?” ”Ei ole!” vastaan, mutta haluan esittää jatkokysymyksen: ”Miksi näin on toimittu kokoomuksen johdolla vuosien ajan?”

Kokoomuksen vastuu on vielä jonkin verran tätä suurempi. Kun pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutusta aloitettiin, STA:n toimitusjohtajana oli kokoomuksen Urpo Vihervaara. Ehkä siinä oli poliittista näyttämisen halua yhteisillä rahoilla, mutta STA löi pöytään sellaiset tarjoukset, että se voitti kaiken tarjoamansa liikenteen ensimmäisellä seutuliikenteen kilpailuttamiskierroksella. Itse asiassa STA olisi voittanut kaiken tarjoamansa, vaikka se olisi tarjonnut 10 % kalliimmalla hinnalla liikennettä. Jotain oli oudosti! Vaikutti selvältä, että STA oli tarjonnut tuotantokustannuksia halvemmalla. Jos STA olisi selvinnyt taloudellisesti edes kohtuullisesti tämän jälkeen, STA:ta olisi voinut onnitella. Yhtiön ajautuminen syvään tappiokierteeseen ja konkurssin partaalle kertoo, että silloinen toimitusjohtaja teki kilpailutuksen alussa pahan virheen.

Tästä alkanut epäterveellä tasolla ollut hintataso on pitkäaikaisesti vaikuttanut bussiliikenteen kannattavuuteen pääkaupunkiseudulla.

Miten sitten tästä eteenpäin?

Ehdotan harkittavaksi seuraavankaltaista ratkaisua: Helsingin Bussiliikenne liitetään osaksi HKL:ää. Osa Helsingin sisäisestä liikenteestä irrotetaan kilpailutuksesta ja hoidetaan oman yhtiön toimesta. Samalla oma yhtiö vetäytyy kilpailutuksista, jotta poistuu se kestämätön tilanne, että kilpailutuksessa yksi yhtiö saa julkista rahoitusta epäterveellä tavalla. Sitten annetaan yksityisten yhtiöiden ja HKL:n alaisen bussiliikenneyhtiön kilpailla siinä, kumpi hoitaa halvemmalla (ja paremmin) liikennettä. Jos Helsingin oma yhtiö pystyy parempaan kustannustehokkuuteen kuin yksityiset yhtiöt, lisätään omalta yhtiöltä tilattavaa liikennettä. Jos yksityiset yhtiöt tekevät sen halvemmalla, niin lisätään kilpailutukseen annettavaa osuutta. Näin pystyisimme käsittääkseni turvallisella tavalla säilyttämään omaa liikennettä eikä toteutuisi esitetty pelko, että ulkomaiset toimijat valtaavat markkinat ja sitten kohottavat hinnat pilviin. Samalla oma bussiliikenneyhtiö saisi terveesti kasvaa tai supistua sen mukaan, millaiseen kustannustehokkuuteen se pääsee.

Kun 1990-luvulla Helsingin bussiliikenteen kilpailutusta valmisteltiin, tein tämän suuntaisen ehdotuksen. Valitettavasti sitä ei silloin toteutettu. Tampereella ja Turussa toteutetut mallit ovat osin ehdottamani kaltaisia. Turussa kaupunki ostaa omalta yhtiöltä 15 % bussiliikenteestä. Tässä on kaksi ongelmaa. Tilattu määrä on ollut liian pieni, minkä johdosta sen järjestäminen ei onnistu kustannustehokkaasti. Toisaalta tilatun liikenteen määrä on kiinteä, mikä ei muodosta riittävää haastetta Turun kaupunkiliikenne Oy:lle kustannusten alaspainamiseksi.