Joskus yhteinen etu voidaan toteuttaa siten, että se on myös yksityisten ihmisten etu. Tällöin kaupunki voi ottaa rakentavan roolin. Jätin juuri valtuustoaloiteen vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi, jossa pyrin toimimaan tällä tavalla.
Vanha rakennuskanta ei energiatehokkuudeltaan ole samaa luokkaa kuin uusi rakennuskanta. Voimme saada merkittäviä energiasäästöjä, jos saamme vanhojen asuntojen energiatehokkuutta parannettua merkittävästi. Samalla syntyy myös taloudellisia säästöjä, joilla investoinnit voidaan kustantaa.
Yksityinen ihminen ei kuitenkaan tavallisesti ole energia-alan asiantuntija. On ilmalämpöpumppuja, maasähköä, aurinkoenergiaa ja myös muita vaihtoehtoja. Talo voi kaivata tiivistystäkin. Kaiken tämän keskellä ihminen voi kokea avuttomuutta, kun ei oikein tiedä, mitä tehdä.
Kaupunki voi ja sen kannattaa tarjota neuvonta-apua, jotta apua tarvitsevat taloyhtiöt ja yksityiset kiinteistön omistajat osaisivat tehdä oikeita valintoja. Lisäksi kaupunki voi rohkaista kaupunkilaisia tekemään tarvittavat toimenpiteet lainoittamalla nämä energiatehokkuutta parantavat perusparannustoimet. Kun kaupungin laina maksettaisiin takaisin sitä mukaa kuin energiatehokkuuden parannukset toisivat taloudellista säästöä, kaupunkilaisten taloudelliset kustannukset eivät missään vaiheessa lisääntyisi. Näin kaupunki tekisi taloyhtiöille ja kiinteistönomistajille vanhojen asuntojen energiatehokkuuden parantamisen taloudellisesti riskittömäksi.
Lopulta kaupunki saisi rahansa korkojen kanssa takaisin, taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien asumiskulut laskisivat ja ympäristökuormitus laskisi.
Tämän johdosta tein tänään 24.10. valtuustoaloitteen vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Aloitteen sisältö näkyy ”Kannanotto” -kohdassa.